Mikä on Commodore 64

Commodore 64 (lyhyesti C64) on Commodore Business Machinesin vuonna 1982 julkaisema jättimäisen suosion saavuttanut kotitietokone. Sen valmistuksen päättymiseen (1993) mennessä sitä oli myyty arviolta 17–30 miljoonaa kappaletta ympäri maailman, ja se on yhä maailman myydyin kotitietokonemalli. Suomessa sen myynti ylitti muun maailman asukaslukuun vertailtuna. Koneen suomenkielisiä lempinimiä ovat muun muassa Kuusnelkku, Kuuslankku, Kuusnepa tai Ceekuusnelonen.

Historia

C64:n rakentamisen arvioitiin maksavan 135 dollaria Commodoren vertikaalisen integraation ansiosta (Commodore omisti MOS Technologyn, joka teki suurimman osan mikrosiruista), mikä jätti varaa hinnoitteluun. Commodore markkinoi konetta aggressiivisesti, ja sitä myytiin tavarataloissa, halpahalleissa ja lelukaupoissa omien valtuutettujen jälleenmyyjien lisäksi. Tämä mahdollisti, aivan kuten edeltäjänsä VIC-20:n, kilpailun pelikonsoleita vastaan. Vuonna 1983 Commodore tarjosi Yhdysvalloissa 100 dollarin hyvitystä C64:n hintaan minkä tahansa videopelikonsolin tai tietokoneen kuittia vastaan.

Commodoren vuonna 1983 julkaisema Commodore SX64 oli kannettava tietokone, joka sisälsi Commodore 64:n lisäksi Commodore 1541 -levyaseman. Se oli myös maailman ensimmäinen värinäytöllinen kannettava tietokone. Commodore SX64 ei kuitenkaan sisältänyt akkua, vaan se tarvitsi toimiakseen verkkovirtaa. Tämän takia Commodore SX64:ää ei aina määritetä kannettavaksi tietokoneeksi.

Vuonna 1986 Commodore julkaisi Commodore 64C:n, joka oli toiminnallisesti samanlainen kuin alkuperäinen, mutta ulkoasu oli suunniteltu uudelleen Commodore 128:n mukaisesti ilmaisemaan uutta muotoilua. Vuonna 1987 Commodore alkoi toimittaa C64C:tä täysin uudella emolevysuunnittelulla. Tavoitteena oli vähentää C64:n valmistuskuluja entisestään.

Commodore 64:n SID -äänipiiri oli varsin edistyksellinen verrattuna useimpien muiden tietokoneiden äänipiireihin. Commodore 64:llä onkin tehty paljon musiikkia, mikä on yhä suosittua tietokoneharrastajien keskuudessa. Arvostetuimpiin säveltäjiin kuuluvat Rob Hubbard ja Martin Galway.

Massamuistiliitäntöjä oli kasettiasemalle sekä levykeasemalle, joista suosituin oli Commodoren oma (VIC-)1541. Se sai lempinimen leivänpaahdin.

Vaikka Commodore 64:t olivat käytännön kannalta melko samanlaisia, on otettava huomioon, että niitä valmistettiin monta erilaista erää. Vuosien mittaan laitetta koottiin kulloinkin edullisimmista saatavilla olleista osista. Lisäksi Commodore tuotti paljon prototyyppejä. Monien Commodoren tietokonemallien myynti oli hyvin pientä tai jopa olematonta, esimerkiksi Commodore 65:n.

Käyttöjärjestelmä ja ohjelmointi

Käyttöjärjestelmä oli Commodoren itse kehittämä KERNAL (ei siis kernel). Berkeley Softworks -yhtiö teki Commodore 64:lle graafisen käyttöjärjestelmän nimeltä GEOS, joka muistutti Macintoshien mukana tullutta Systemiä. GEOSia ei kuitenkaan jaettu Commodore 64:n vakiovarusteena.

Commodore 64:ään sisältyi jo Vic 20:ssä ollut Commodore Basic v.2.0 -tulkki, joka toimi koneen käyttöliittymänä. Commodore Basic perustuu Microsoftilta 10 000 dollarin kertamaksulla lisensoituun Microsoft BASICiin. Se oli BASIC-kieleksi varsin puutteellinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi grafiikkakäskyjä lainkaan. Jos BASIC-ohjelmoija halusi käyttää spritejä tai muita Commodore 64:n grafiikka- ja ääniominaisuuksia, hän joutui käsittelemään suoraan muistia ja asianomaisten piirien rekistereitä POKE- ja PEEK-käskyjen avulla. Tulkin hitauden takia BASIC-ohjelmat kykenevät melko vaatimattomaan audiovisuaaliseen toimintaan, joten konekieliset alirutiinit olivat suosittuja BASIC-ohjelmoijienkin keskuudessa.

Commodore Basicin ja konekielen ohella Commodore 64:ään oli saatavilla lukuisten ohjelmointikielten tulkkeja ja kääntäjiä. Näitä olivat alkuperäistä laajempi Basic-kieli Simon's Basic, useat Pascalit (Zoom-Pascal, Oxford Pascal) ja Forthit (Handic Forth, HES Forth, Forth 64) sekä Logo ja Comal.

Commodore 64:n vaikutus kotimikrokulttuuriin ja tietokoneharrastukseen on ollut hyvin merkittävä. Commodore 64 oli monessa maassa, myös Suomessa, ylivoimaisesti menestyksekkäin varsinkin harrastajien ensimmäisenä tietokoneena. Siksi se onkin saanut eräänlaisen kulttiaseman. C-64 on myös yleisen käsityksen mukaan se kone, josta demoskenenä tunnettu alakulttuuri sai alkunsa. C-64 on vieläkin varsin suosittu demokoneena, ja uusia demoja ilmestyy silloin tällöin. Myös monet elektronisen musiikin tekijät ovat alkaneet käyttää musiikissaan C-64:n SID-piirejä.