Mikä on GNU

GNU on ohjelmoija Richard Stallmanin vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena on kehittää täysin vapaa käyttöjärjestelmä. Nimi GNU on rekursiivinen akronyymi, joka tulee sanoista ”GNU’s Not Unix” (suom. GNU ei ole Unix): Unix koettiin hyväksi malliksi uudelle käyttöjärjestelmälle, jota ruvettiin rakentamaan vapaiden ohjelmistojen periaatteiden mukaan. Projektia hallinnoi Free Software Foundation.

Projektissa koottiin olemassa olevia vapaita ohjelmistoja, esimerkiksi BSD-projektin ohjelmia, ikkunointiympäristö X ja ladontajärjestelmä TeX, sekä ryhdyttiin tekemään niitä, mitä ei vielä ollut – keskeisimpinä C-kääntäjää ja ydintä. Erilaisia GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja ovat mm. tekstieditori Emacs, GNU Compiler Collection GCC, GNU C-kirjasto (glibc), GNU-binääriohjelmat (binutils), komentotulkki bash, coreutils-paketti, kuvankäsittelyohjelma GIMP, sekä työpöytäympäristö GNOME.

Koska GNU oli suunniteltu yhteensopivaksi Unixien kanssa, yksittäisiä GNU-ohjelmia saatettiin käyttää ennen käyttöjärjestelmän valmistumista. GNU-ohjelmista tulikin suosittuja Unix-piireissä ja niiden jakelusta tuli projektin merkittävä tulonlähde. Itse asiassa GNU-projektin kehitystyökalut edistävät ohjelmien siirrettävyyttä (engl. porting), niin että monet GNU-ohjelmat ovat käytettävissä hyvin monella alustalla, esimerkiksi myös Windowsissa.lähde?
Projektin tarpeisiin luodut lisenssit kuten GNU General Public License (GPL), GNU Lesser General Public License (LGPL) ja GNU Free Documentation License (GFDL) ovat sittemmin levinneet myös muuhun käyttöön.

Hurd ja Linux

GNU-järjestelmän ytimen, Hurdin, kehitys osoittautui oletettua vaikeammaksi. Kun Linus Torvalds julkaisi 1992 GPL-lisenssillä Linux-ytimen, joka oli yhdistettävissä GNU-projektin kokoamiin ohjelmiin, Linuxista tuli vapaiden käyttöjärjestelmien keulakuva. Linuxin myötä unelma täysin vapaasta käyttöjärjestelmästä on toteutunut, vapaat ohjelmistot ovat saaneet paljon julkisuutta ja vapaiden ohjelmien tarjonta on lisääntynyt huimasti.

Toisaalta Torvaldsin pragmaattinen suhtautuminen vapauteen (vrt. avoin lähdekoodi) harmittaa vapautta korostavaa Stallmania ja FSF:ää. Tästä seurasi riita Linux-jakeluiden nimistä: Linux vai GNU/Linux. Vapautta korostava Debian käyttää jälkimmäistä.

Luotettavuus

Avoimen lähdekoodin ohjelmat voivat olla suljettuja luotettavampia, koska jokainen käyttäjä voi tarkistaa lähdekoodin ja parantaa sitä, tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Tämä etu edellyttää, että tarpeeksi merkittävä käyttäjäjoukko käyttää mahdollisuutta hyväkseen, ja että ohjelmiston kehittämisestä vastaavat eivät sorru sisällyttämään liikaa huonosti tarkastettua koodia.

Vertailuja käytännön luotettavuudesta, turvallisuudesta ja suorituskyvystä avointen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistojen ja vapaiden ja suljettujen käyttöjärjestelmien välillä on tehty useita, mutta vertailu on vaikeaa.