HUIJAUKSET

Huijauksiin liittyvät mainokset, kirjeet, verkkosivut ja puhelinkeskustelut on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti, joten ne vaikuttavat aidoilta. Huijatuksi voikin joutua kuka tahansa iästä tai koulutuksesta riippumatta. Huijarit ovat usein ammattilaisia, joilla on kytköksiä kansainväliseen talousrikollisuuteen. Huijausten uhrien mahdollisuudet saada rahansa takaisin ovat yleensä heikot, joten parhaiten ongelmat välttää tunnistamalla vaarat ja suojautumalla oikein. Huijausten onnistumista lisää se, että niissä hyödynnetään usein tehokkaasti psykologisia keinoja:

  • Vedotaan ihmisten toiveisiin nopeasta rikastumisesta, elämän kohentumisesta tai laihtumisesta
  • Vedotaan palvelun tai tuotteen laajaan suosioon
  • Vedotaan auktoriteettiin
  • Kerrotaan, että tarjous on voimassa vain hyvin lyhyen aikaa tai tuotetta on tarjolla rajoitetusti
  • Annetaan jokin nimellinen lahja, jonka jälkeen kuluttaja tuntee olevansa vastapalveluksen velkaa ja tarjouksesta kieltäytyminen on vaikeampaa

Torju

  • Suhtaudu epäilevästi odottamattomiin yhteydenottoihin, joissa luvataan rahoillesi keskitasoa parempaa tuottoa tai kerrotaan sinun voittaneen jotain.
  • Suuria ostospäätöksiä ei kannata tehdä harkitsematta. Jos sinua painostetaan tekemään päätös heti, ota aikalisä. Voit aina suostua ehdotukseen myöhemminkin
  • Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole täysin varma vastaanottajan luotettavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta
  • Hanki tietoa yrityksestä tai tarjouksen tekijästä. Selvitä yhteystiedot ja kokeile, saatko siihen yhteyden esimerkiksi puhelimitse. Luotettava verkkokauppa kertoo postiosoitteensa ja esim. kaupparekisteritunnuksen
  • Tarkista, että verkkokaupan www-osoite on oikea. Huijarit voivat luoda osoitteita, jotka muistuttavat tunnettujen yritysten osoitteita. 
  • Tarkista laskusi myös siltä varalta, että se varmasti perustuu tilaukseesi. Valelasku voi näyttää oikealta laskulta. Huijaus perustuu siihen, että osa kuluttajista epähuomiossa maksaa aiheettomia laskuja.
  • Kysy lisätietoja. Muista kuitenkin, että esimerkiksi huijaussähköpostiin vastaaminen voi johtaa roskapostitulvaan. Vastaamalla osoitat, että osoitteesi on aito ja olet altis huijauksille. 
  • Ole varovainen, jos sinua pyydetään osallistumaan hyväntekeväisyyskeräykseen eikä yhdistyksen nimi ole tuttu. Nimi saattaa erehdyttävästi muistuttaa jotakin toista, hyvämaineista järjestöä. Kysy, onko yhdistyksellä lääninhallituksen myöntämä lupa ja kuinka paljon kerätyistä varoista päätyy autettavalle kohteelle. Ennen kuin maksat mitään, voit tarkistaa lääninhallitukselta keräyksen lainmukaisuuden. 
  • Jos harkitset sijoittamista, tarkista Finanssivalvonnan varoituslista epäilyttävistä palveluntarjoajista. Finanssivalvonta ylläpitää myös luetteloa yrityksistä, joilla on toimilupa sijoitustoimintaan Suomessa tai ETA-alueella, sekä hyväksymistään arvopaperikaupan esitteistä.

Lähde: Kuluttajavisrasto.fi

Verkkourkinta (engl. phishing, suomeksi myös tietojen kalastelu) on tietotekniikassa rikollista toimintaa, jolla pyritään saamaan haltuun luottamuksellisia tietoja, kuten henkilö- tai tilitietoja, esiintymällä tiedon saantiin oikeutettuna tahona. Haluttua tietoa ovat erityisesti salasana- tai luottokorttitiedot, joita käyttämällä hyökkääjä voi päästä huomattaviin taloudellisiin voittoihin; jo muutama lankaan mennyt uhri voi tehdä kalastelusta kannattavaa. Urkinta tapahtuu yleensä pikaviestin- tai sähköpostiviestin muodossa. Huijausviesti pyrkii näyttämään mahdollisimman aidolta ja luotettavan tahon lähettämältä.

Suomessa phishing nousi julkisuuteen loppuvuodesta 2005 Nordean menetettyä hyökkääjille yli 60 000 euroa. Huijaukseen tarttui runsaat kaksikymmentä asiakasta, vaikka huijausviestit olivat aluksi englantia ja myöhemmin huonosti käännettyä suomea.

Yksittäinen ihminen voi puolustautua phishingiä vastaan olemalla välittämättä epäilyttävistä sähköpostiviesteistä. Ammattimainen järjestelmäylläpito ei tarvitse käyttäjältä hänen salasanatietojaan.