Langattomana surffailevakin ansaitsee laadukkaan yhteydet

Internet-liittymää hankittaessa liittymän nopeus on keskeisimpiä valintaperusteita. Kuluttajavirastoon tulleiden ilmoitusten perusteella kuluttajat saavat kuitenkin yhä langattomien, matkaviestinverkossa tarjottavien liittymien nopeudesta harhaanjohtavaa tietoa.

Langattoman laajakaistaliittymän todellinen nopeus osoittautuu monesti joksikin aivan muuksi kuin on luvattu. Kun palvelun laatua ja ominaisuuksia ei kaikilta osin ole määritelty selkeästi, on vaikeaa arvioida, milloin palvelussa on todellinen virhe. Kuluttajien on käytännössä ollut hankalaa vedota palvelun virheeseen ja vaatia oikeuksiaan.

Laajakaistaliittymistä yleisimpiä ovat edelleen kiinteän verkon laajakaistaliittymät. Matkaviestinverkon liittymiä on viime vuoden aikana otettu yhä enemmän ja myös ongelmat ovat näkyneet selvästi lisääntyneinä yhteydenottoina kuluttajaviranomaisille eri puolilla Suomea. Liittymiä on paikoin myyty reippaasti suhteessa käytettävissä olevaan kapasiteettiin, peittoaluekartat eivät ole olleet riittävän tarkkoja tai myyjä on muutoin antanut liian pitkälle meneviä yleisluontoisia lupauksia peittoalueesta.

Kuluttajavirasto lähetti toimialalle linjauksen laajakaistaliittymien markkinoinnista ja sopimusehdoista kesäkuussa 2008. Yksittäisten operaattoreiden kanssa on käyty tämän jälkeen neuvotteluja. Samanaikaisesti vireillä on ollut lainsäädäntömuutoksia, joiden on myös odotettu parantavan tilannetta.

Kaikille tarjottava yhteysnopeus yhteen megabittiin

Eduskunta hyväksyi vastikään lakimuutoksen, jonka perusteella kaikelle kansalle tarjottava kohtuuhintainen yhteysnopeus määriteltäisiin jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Ensi vaiheessa internet-yhteyden nopeus voitaisiin nostaa yhteen megabittiin sekunnissa, ja myöhemmin asetuksella nostaa teknistä kehitystä seuraten.

Yleispalveluvelvoitteeseen liittyvässä uudessa asetuksessa voidaan nyt määritellä myös kohtuullinen vaihteluväli toteutuville nopeuksille yleispalvelussa. Perusteluissa mainittiin, että jatkossa on perusteltua asettaa liittymille vähimmäisnopeus, jolloin esimerkiksi 25 prosentin tilapäistä keskiarvon alitusta nopeudessa voisi pitää hyväksyttävänä.

Yleispalvelua koskevalla sääntelyllä on tarkoitus varmistaa puhelin- ja tiedonsiirtopalveluiden tarjonta koko maassa. Viestintävirasto päättää yleispalveluyritysten nimeämisestä tietyille alueille. Viestintävirasto on nimennyt yleispalveluyritykset viimeksi maaliskuussa 2009, mutta nyt tehty muutos edellyttää nimeämistarpeiden uudelleenarviointia.

Välttämätöntä on kuitenkin se, että yhteysnopeudet myös todellisuudessa vastaavat luvattua tai yleispalveluvelvoitteen mukaista nopeutta. Nykyinen palvelutaso ei aina etenkään langattomissa yhteyksissä ole vastannut luvattua, eikä palvelutasoa ole määritelty riittävällä tavalla sopimusehdoissa.

Lähde: Kuluttajavirasto