Krakkeri tai kräkkeri (cracker; alkujaan englannin sanasta crack, murtaa) on henkilö, joka murtautuu tietojärjestelmään ilman järjestelmästä vastaavan tahon lupaa. Myös tietokoneohjelmien kopiosuojausten murtajaa kutsutaan krakkeriksi. Sanaa hakkeri käytetään usein mediassa sanan krakkeri tilalla.

Tietojärjestelmään murtautumisessa vaaditaan joko syvällistä tietokoneohjelmien ja -ohjelmoinnin tuntemusta, kohdejärjestelmän käyttäjien varomattomuuden hyödyntämistä (social engineering) tai toisten kirjoittamia murtautumista avustavia ohjelmia. Myös henkilöä, joka esimerkiksi arvaa liian helpon salasanan ja täten pääsee järjestelmään, kutsutaan krakkeriksi.
Krakkeri on hieman horjuva sana, kuten hakkerikin, ja nopeasti muuttavassa ATK-slangissa mahdolliset viralliset suositukset eivät yleensä vastaa käytäntöä. Usein krakkerin määritelmään sisällytetään myös se, että henkilön on oltava hakkeri – siis jonkun toisen tekemän murtautumisohjelman käyttö ei tekisi käyttäjästään krakkeria. Kuitenkin on helpompi ajatella niin, että krakkeri tarkoittaa yksinkertaisesti murtautujaa riippumatta tekotavasta.

Suomen lainsäädäntö

Tietojärjestelmään murtautuminen on Suomessa Suomen rikoslain 38. luvun 8. pykälän mukaan rangaistava teko. Tietomurrosta tuomitaan se, joka käyttämällä hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja, taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan. Tietomurrosta tuomitaan myös se, joka tietojärjestelmään tai sen osaan tunkeutumatta teknisen erikoislaitteen avulla oikeudettomasti ottaa selon mainitussa tietojärjestelmässä olevasta tiedosta. Maksimirangaistus on yksi vuosi vankeutta. Tietomurrosta tuomitun maksettavaksi määrätään usein lisäksi huomattava vahingonkorvaus.

Huomattavaa on, että jo tietomurron yritys on rangaistava teko. Poliisi ei silti tätä välttämättä ota edes tutkittavakseen. Katso myös Tieto- ja viestintärikos.

Vielä huomattavampaa on se, että esitutkinta saatetaan lopettaa jos kustannukset tutkinnan jatkamisesta olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen nähden. Ja jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei myöskään vaadi esitutkinnan toimittamista. Vähäisyysperusteella (ETL 4 § 3 ja ROL 1 luku 7 §) tapahtuva esitutkinnan rajoittaminen voi myös täyttyä. Kun epäillystä rikoksesta ei oikeuskäytännön perusteella ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Ja jos epäiltyä rikosta on sen haitallisuus huomioonottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Tämmöiseksi luetaan esimerkiksi keskustelufoorumin käyttäjätietoihin murtautuminen vaikka tekijä tiedettäisiin. Asianomistajalla on oikeus tällöin käyttää omaa syyteoikeuttaan. Vastuu sysätään helposti asianomistajalle, asia jää tutkimatta ja tekijä rankaisematta.