WYSIWYG-lyhennettä (engl. What You See Is What You Get eli mitä näet, sitä saat) käytetään viittaamaan sellaisiin ohjelmistoihin, joissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Hyvin usein käsitettä käytetään kuvaamaan tekstinkäsittelyohjelmia tai HTML-editoreja.

WYSIWYG-ohjelmien tavoitteena on helpottaa muokkaamista esittämällä käyttäjälle suoraan työn lopullinen muoto ja jättämällä käyttäjän kannalta epäoleellinen tieto näyttämättä. WYSIWYG-ohjelmissa muotoilu tapahtuu yleensä valitsemalla muotoiltava asiakirja tai sen osa ja suoritettava muotoilutoiminto esimerkiksi klikkaamalla kuvaketta tai käyttämällä pikavalikkoja. Useissa HTML-editoreissa on kuitenkin myös mahdollisuus muokata asiakirjan lähdekoodia, sillä muuten esimerkiksi JavaScript-koodien lisääminen olisi hankalaa. Myös standardoimattomien HTML-elementtien lisääminen on WYSIWYG-editoreissa usein rajoitettu.

Koska WYSIWYG-ohjelmistojen käyttö ei edellytä muotoilukoodin tuntemusta, voidaan niitä pitää erittäin käyttäjäystävällisinä. WYSIWYG-ohjelmistot soveltuvatkin tämän takia hyvin myös aloittelijoille ja auttavat opeteltaessa jotain uutta muotoilukieltä tai -tekniikkaa.
WYSIWYG-ohjelmien haittapuolena on se, että asiakirjan ulkomuoto näytöllä ei ole optimoitu tämän heikkouksia huomioiden. Kaikki fontit eivät esimerkiksi sovellu näytölle tai ohjelman tuottama muotoilukoodi on liian monimutkaista hidastaen koodin suorittamista. Toisaalta myös lähestymistapa houkuttelee viilaamaan yksityiskohtia kokonaisuuden kustannuksella.

Käytännössä asiakirjan ulkonäkö ei aina WYSIWYG-ohjelmillakaan vastaa näytöllä nähtyä. Asiakirjojen tulostaminen eri kirjoittimella kuin mikä on ohjelman oletusvalintana saattaa esimerkiksi muuttaa sivujakoa, ja WWW-sivujen ulkonäkö riippuu kuitenkin lukijan käyttämästä näytöstä, ohjelmistosta ja asetuksista.