Mikä on semanttinen verkko?

Semanttinen verkko on 1950-luvulta lähtien kehitelty tietämyksen esittämistapa. Rakenteena semanttisella verkolla tarkoitetaan suunnattua graafia, jonka pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä semanttisia suhteita. Semanttisia verkkoja käytetään esimerkiksi sanastojen esittämiseen tietokoneella käsiteltävässä muodossa. Semanttisten verkkojen tutkimus on osa tekoälytutkimusta. Niitä käytetään myös kielitieteessä sekä sanastotyössä ja sanaston tutkimuksessa.

Semanttisella verkolla kuvattavia tärkeitä käsitesuhteita

Meronymia: osa-kokonaisuus-suhde (A on osa B:tä)
Hyponymia: laji-alalaji-suhde (A on B:n alalaji, A on "eräänlainen" B)
Hypernymia: laji-ylälaji-suhde (A on B:n yläkäsite, kaikki B:t ovat lajia A)
Synonymia: vastaavuussuhde (A viittaa samaan kohteeseen kuin B)
Antonymia: vastakohtasuhde (A viittaa B:n vastakohtaan)

Semanttisten verkkojen esittämät kytkennät voivat olla moniselitteisiäkin ollakseen silti hyödyllisiä ihmisen käytössä tietorakenteissa navigoitaessa. Tällaisia ovat esimerkiksi asiasanastot ja tesaurukset, jotka käyttävät muutamaa semanttista relaatiota (esimerkiksi laajempi termi, suppeampi termi, rinnakkaistermi, käytä, korvaa termin).

Semanttisia verkkoja voidaan käyttää sellaisten loogisten esitystapojen kuin Charles S. Peircen kehittämien eksistentiaaliverkkojen tai John F. Sowan käsiteverkkojen kuvaamisessa. Semanttisten verkkojen ilmaisuvoima vastaa ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikkaa. Tällaisilla ankarammin määritellyillä semanttisilla verkoilla voidaan tehdä deduktiivista päättelyä. Joissakin automaattisissa päättelyjärjestelmissä käytetään verkkoteorian tarjoamia mahdollisuuksia.