Unelma tietoyhteiskunnasta

Suomi haluaa tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijäksi – mistä kiikastaa? Jos kuluttajalta kysytään, niin hyvin perusasioista: palvelujen laadusta, markkinoinnin epäselvyydestä, sopimusten muutostilanteiden jäykästä hoitamisesta, laskutussotkuista ja hankaluuksista hoitaa niitä asiakaspalvelussa. Pahimmillaan kokemukset tietoyhteiskunnasta ovat olleet kafkamaisia: kuolleenkaan henkilön määräaikaista sopimusta ei ole saatu purettua tai asiakas on joutunut maksamaan saadakseen yrityksen virheen korjatuksi.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä kuluttajapoliittisessa ohjelmassa että liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä arjen tietoyhteiskuntaohjelmassa käyttäjän aseman vahvistaminen on yksi
sovituista hankkeista. Tarkoituksena on laatia yhdessä toimintaohjelma kuluttajan aseman parantamiseksi
viestintäpalveluiden tarjonnassa.

Käyttäjälähtöisyys - juhlapuheista liiketoiminnan ytimeen

Monet ohjelmaan kirjattavat ongelmat ovat sellaisia, etteivät kuluttajaviranomaiset pysty niitä yksin ratkaisemaan tai pelkästään valvonnan keinon hoitamaan. Jos käyttäjän asemaa halutaan todella parantaa ja nostaa palveluinnovaatioiden keskiöön – kuten monissa ohjelmissa julistetaan – on ajattelua muutettava ja tahtoa löydyttävä monessa muussakin toimintaympäristössä kuin kuluttajapolitiikan toimijoiden keskuudessa.

Yleisesti tunnustetaan, että käyttäjän aseman huomioiminen on välttämätöntä, koska ilman sitä ei synny markkinoille luottamusta. Ilman luottamusta ei puolestaan synny riittävästi uutta liiketoimintaa ja kilpailukykyä.

Epäselvempää on ehkä ollut, mitä tämä luottamus käytännössä tarkoittaa ja mitä sen syntyminen edellyttää. Muun muassa näistä ajankohtaisista asioista on kysymys. Jos nämä olisivat kunnossa, tietoyhteiskuntakehitykseen saataisiin vauhtia.

Lähde: Kuluttajavirasto