Mikä tietoyhteiskunta?

Tietoyhteiskunnan käsitteen perusteet juontuvat tiedon käsitteestä. Käsite saa erilaisia merkityksiä sen mukaan, millaisista tiedon näkökulmista sitä tarkastellaan. Englannin kielessä tiedolle on ainakin kolme merkitystä: tietäminen ja osaaminen (knowledge), informaatio (information) sekä data. Tietokoneet prosessoivat eli laskevat ja tallentavat ohjelmien ohjaamina aineiston sisällöllistä merkistöä eli dataa digitaalisesti nollina ja ykkösinä (automatic data processing). Laskennan tulokset tietokone kääntää kulloiseenkin viestimeen sidotuksi merkkijärjestelmäksi eli informaatioksi, jonka se esittää käyttäjän ymmärtämässä muodossa, esimerkiksi näyttölaitteella tai suoraan toimintana. Tarjolla olevasta informaatiosta syntyy tietoa tai sitä laajempaa ja syvällisempää tietämystä – ymmärrystä, käsittämistä, tietoisuutta, ehkä myös viisautta – ihmisen aivojen tiedonkäsittelyprosessin eli tulkinnan ja elämänkokemuksen tuloksena.

Vaikeutena suomen kielessä on, että siinä ei ole englannin tavoin omaa ilmaisuaan näille tiedon eri käsitteille. Siksi sekä datasta että informaatiosta joudutaan käyttämään samaa ilmaisua kuin ”varsinaisesta tiedosta”. Tämä taas johtaa dataa ja informaatiota sekä myös tietoa tarkoitettaessa monesti harhaan. Saatetaan esimerkiksi puhua tiedon käsittelystä tai tiedon määrän räjähdysmäisestä kasvusta, vaikka oikeasti kyse on datan käsittelystä tai datan ja informaation määristä. Sekaannusta syntyy etenkin silloin, kun keskustelussa eri puhujat jättävät selittämättä kuulijoille, mitä tietoyhteiskunnan tarkastelukulmaa he kulloinkin tarkoittavat. He saattavat painottaa esimerkiksi tiedostamiseen ja tutkimukseen perustuvan ymmärtämisen osuutta (knowledge society), informaation sisällön (information society, information age) tai viestinnällisen vuorovaikutuksen (communication society) osuutta, ehkä myös järjestelmien verkottunutta muotoa (network society). Näkökulma riippuu siitäkin, korostetaanko ihmisen ajattelun ja tietoisuuden vai ihmisten vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitystä. Nykyään useimmissa tapauksissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse tieto- ja viestintäteknologian (information and communication technology, ict) varaan rakennetusta tietokoneyhteiskunnasta (computer society).

Tiedon käsitteen monista merkityksistä syntyy toisistaan poikkeavia näkökulmia. Siksi on tärkeää, että selviää, mitä ”tietoa” eri osapuolet tarkoittavat. Vielä tämänkin jälkeen on hyvin yleistä, että kuulija ymmärtää viestin ainakin jossain määrin eri tavalla kuin puhuja on tarkoittanut.