Tietoturvauhkien torjunta ja ennaltaehkäisy

Ensimmäinen virustorjuntaohjelma tehtiin vuonna 1987. (Antivirus software pro 2009.) Ennen internetin käytön yleistymistä virukset levisivät levykkeen ja muiden tiedon-siirtovälineiden kautta tietokoneelta toiselle. Levykkeitä varten käytettiin viruksen tunnistusohjelmaa, jota päivitettiin todella harvoin, johtuen viruksien vähäisyydestä ja tartunnoiden harvinaisuudesta. Tietoturvauhkien ennaltaehkäisyä varten on tehty monia teknisiä ratkaisuja, kuten virustorjuntaohjelmat sekä palomuurit. Nämä eivät kuitenkaan estä inhimillisistä syistä tarttuneita tietoturvauhkia, mitkä ovatkin suurin syy tämän hetkiselle tietoturvan turvattomalle tilalle.

Yksi suurimmista tietoturvauhkien leviämiskohteista on sähköposti, jota käyttäessä tulisi olla erittäin varovainen ja kriittinen tiedon luotettavuudesta. Sähköpostissa ei saa antaa henkilökohtaisia tietoja tuntemattomille tai tutuille. Liitetiedostoiden kanssa täytyy tutkia tarkkaan, mistä lähteestä tiedosto on lähetetty ja mitä se sisältää. Liitetiedoston pitää tulla tunnetusta lähteestä ja se kannattaa tarkastaa virustorjuntaohjelmalla ennen tiedoston avaamista, vaikka lähde olisikin tunnettu. Sähköpostin mukana tulevat tietoturvauhkat löytyvät usein virustorjuntaohjelmalla, mutta paras nyrkkisääntö sähköpostin kautta tarttuvien tietoturvauhkien ehkäisemiseksi olisi välttää kaikkien liitetiedostoiden avaamista, mutta käytännössä tämä on mahdotonta. Sähköpostien liitetiedostoista doc- ja pdf-päätteiset tiedostot ovat vaarallisimpia sähköpostia käyttävälle henkilölle. Pdf-tiedostoihin tehdyt virukset ovat yleistyneet räjähdysmäisesti pdf-formaatin yleistyessä, ja niiden välttäminen on tärkeää kunnes ohjelmiston suurimmat haavoittuvaisuudet ovat korjattu. Adobe Acrobat -ohjelman ja pdf-formaatin tietoturva-aukot ovat saaneet internetrikolliset hyvin aktiivisiksi ja käyttämään hyväksi Adoben tietoturva-aukkoja uusia haittaohjelmia teh-dessään.

Yleisesti internetin käytössä täytyy olla varovainen ja käytettävä harkintakykyä millaisilla internetsivuilla vierailee ja mitä internetissä tekee. Omien tietojen antaminen tuntemattomille henkilöille ja sähköpostissa niitä kysyville on erityisen kiellettyä. Netiketti antaa jokaiselle internetin käyttäjälle perussäännöt, joita jokaisen tietoverkkoa käyttävän henkilön tulisi noudattaa päivittäisessä käytössä.

Tahallisesti tehtyjä uhkatekijöitä varten tarvitaan myös käyttäjästä riippumatonta tekniikkaa, joka ennaltaehkäisee tietoturvauhkia reaaliaikaisesti tietoverkon monilla eri osa-alueilla. Tätä varten on tehty virustorjuntaohjelmistoja, palomuuriratkaisuja ja muita tietokonetta ja tietoverkkoa suojaavia ohjelmia. Jokaisessa tietokoneessa tulisi olla virustorjuntaohjelmisto tiedostojen ja tietojen suojaamiseksi. Ilman virustorjuntaohjelmistoa tietokone on alttiina vaarallisille ja vaarattomille haittaohjelmille, viruksille, madoille, tietoja varastaville trojaneille sekä keyloggereille. Jos tietokoneessa ei ole virustorjuntaohjelmistoa, sellaisen voi ladata internetistä ilmaiseksi tai ostaa käyttöönsä sellainen joko erikseen tai internetoperaattorin palveluna. Virustorjuntaohjelmisto ei ole pettämätön suoja tietoturvauhkia vastaan, mutta se on yksinkertainen ja helppo, käyttäjästä riippumaton, tekninen ratkaisu tietoturvauhkien ennaltaehkäisemiseksi.

Virustartunnan voi yleensä puhdistaa virusohjelmalla. On myös viruksia, joiden puhdistamiseen tarvitaan niitä varten erikseen suunniteltuja ohjelmia. Virus voi estää virustorjuntaohjelmien toiminnan ja tässä tapauksessa tartunnan uhri joutuu usein etsimään internetistä erilaisia puhdistusohjelmia, joihin virus ei voi vaikuttaa ja joilla sen voi puhdistaa turvallisesti vaurioittamatta käyttöjärjestelmää. Virustartunta voi häiritä tietokoneen käyttöjärjestelmän käyttöä estäen sen toiminnan kokonaan. Tällöin ainoa puhdistustapa on alustaa tietokoneen kiintolevy, joka tyhjentää kaikki tietokoneen kiintolevyllä sijaitsevat tiedostot, mukaanlukien ne tiedostot joihin virus on voinut tarttua tai on tarttunut.