Mikä on WiFi

WLAN (lyhenne sanoista wireless local area network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 -standardia, mutta myös ETSI:n HiperLAN-standardi on langaton lähiverkko. HiperLAN-standardin eri versiot eivät kuitenkaan ole yleistyneet, joten yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g, jonka radiorajapinnan maksimisiirtonopeus on 54 Mbps.

Nimet ja termit

WLAN-tuotteista käytetään usein kaupallista nimitystä Wi-Fi. Wi-Fi on Wi-Fi Alliancen tavaramerkki, jota jäsenet käyttävät määritellyn laatutason symbolina. Wi-Fi Zone -logolla merkityssä paikassa on tarjolla langaton lähiverkko, johon voi liittyä Wi-Fi-yhteensopivalla päätelaitteella. Wi-Fi Alliance kiistää tavaramerkin olevan lyhenne sanoista "Wireless Fidelity", vaikka järjestö käytti alkuvaiheessa logon yhteydessä slogania "The Standard For Wireless Fidelity". Eräs perustelu Wi-Fi-tavaramerkin käyttöönotolle oli samankaltaisuus menestyneen Hi-Fi-tavaramerkin (High Fidelity) kanssa.

IEEE 802.11

IEEE 802.11 on IEEE:n standardi langattomille WLAN-lähiverkoille. Varsinkin alkuaikoina käytettiin usein nimitystä langaton Ethernet, koska tekniikka on läheistä sukua Ethernetille (802.3). Tällä hetkellä suosituimmat IEEE 802.11 -sarjan standardit ovat 802.11a (54 Mbps), 802.11g (54 Mbps) ja 802.11n (600 Mbps).

Käyttötavat

asennetaan tukiaseman kanssa radioteitse kommunikoiva lähetin-vastaanotin. Se voi olla esimerkiksi PCI-verkkokortti pöytätietokoneeseen, PCMCIA-kortti yleensä kannettavaan tietokoneeseen tai USB:llä molempiin kytkettävissä oleva erillinen lähetin-vastaanotin. Nykyään kannettavissa tietokoneissa on lähes aina WLAN-lähetin-vastaanotin sisäänrakennettuna. Samoin monissa ADSL-modeemeissa on sisäänrakennettu WLAN-tukiasema.

WLAN-laitteiden lisäksi myös muut kotitalouslaitteet hyödyntävät lisenssivapaita radiotaajuuksia langattomassa tiedonsiirrossa. Samalla radiotaajuusalueella toimivat laitteet häiritsevät toisiaan tai pahimmillaan estävät toistensa käytön. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat langattomat multimedialaitteet kuten TV-kuvan langattomat siirtolaitteet.

Kunnat, kaupungit ja elinkeinonharjoittajat tarjoavat yhteyspisteitä

WLAN-tukiaseman liittäminen jo olemassa olevaan kiinteään tietoliikenneverkkoon on periaatteessa yksinkertaista ja edullista, joten jotkut elinkeinonharjoittajat, kuten ravintolat ja kahvilat tai lentoasemat, tarjoavat joko maksutta tai maksua vastaan asiakkailleen WLAN-palvelua käytettäväksi esimerkiksi kannettavilla tietokoneilla, kämmentietokoneilla ja älymatkapuhelimilla. Myös kunnat ovat avanneet avoimia verkkoja, jotka voivat teoriassa kattaa kunnan taajamat, kirjastot tai koulut. Näitä Wi-Fi- tai WLAN-hotspoteiksi kutsuttuja yhteyspisteitä tarjotaan jatkuvasti lisää, ja kokeilut myös julkisissa kulkuneuvoissa ovat käynnissä.

Langattoman verkon perustamisen kokonaiskustannuksesta laitteiden osuus on yleensä pieni, joten säästäminen tehdään verkon suunnittelussa ja rakentamisessa sekä ylläpidossa. Verkkojen tietoturva, kattavuus, nopeus ja luotettavuus vaihtelee.

Joissain kaupungeissa on WLAN-verkkotoiminta aloitettu ja lopetettu jo vuosia sitten. Joissain kaupungeissa toimintaa laajennetaan. WLAN-liiketoiminta on useissa operaatioissa havaittu haastavaksi, ja tänään kasvavat verkot ovatkin usein veronmaksajan maksamia verkkoja.

Operator WLAN

Operator WLAN (oWLAN, OWLAN, WLAN Offloading) on järjestelmä, joka yhdistää matkapuhelinverkkojen (esim. GSM) tilaajatunnisteen (IMSI) WLAN-tekniikkaa käyttäviin verkkoihin. Tämä mahdollistaa verkkovierailun (engl. roaming) sekä laskutuksen hallinnoinnin. Teleoperaattorit tutkivat 2000-luvun alussa OWLAN-järjestelmien kaupallista hyödyntämistä, mutta OWLAN ei kuitenkaan koskaan osoittautunut kannattavaksi liiketoimintamalliksi. OWLAN:n sijasta, kuluttajat useimmiten yhdistävät matkapuhelimensa tietoverkkoon joko nopealla 3G-yhteydellä tai tavallisella WLAN-yhteydellä joko omasta tukiasemastaan tai julkisesta hotspot-asemasta.

Paikannus

Tietoa WLAN-tukiasemien sijainnista voi hyödyntää paikannuksessa. Tarkkuus on tyypillisesti muutamia kymmeniä metrejä, joskus hivenen enemmän. Paikannus tapahtuu tukiaseman MAC-osoitetta hyödyntämällä. MAC-osoitteet on tallennettu tietokantoihin, joista osa on vapaasti hyödynnettävissä, mm. Googlen tietokanta "Google Location Services" -palvelun kautta. Tekniikka voi avustaa myös GPS-paikannusta, jonka aloitusvaihe voi muutoin kestää minuutteja.

Yhdysvalloissa Skyhook Wireless (aiemmin Quarterscope) kehitti ko. tekniikan ja keräsi tiedot yli 100 miljoonasta tukiasemasta lähinnä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Google kerää vastaavaa tietokantaa ja laajensi tietokantaa merkittävästi Google Street View -palvelun näkymiä kuvatessaan. Ainakin Apple ja Microsoft keräävät vastaavaa tietokantaa.

WLAN-tukiasemien sijaintitietokanta laajentuu jatkuvasti erityisesti älypuhelimien ja mobiililaitteiden GPS-tietojen avulla. Mm. Googlelle välittyvät kaikkien em. laitteille näkyvien WLAN-tukiasemien paikkatiedot, mikäli käytössä on sopiva laite (Android) ja/tai Googlen palvelu (Google Maps). Mikäli GPS-tietoa ei ole käytettävissä, uuden tukiaseman paikannuksessa hyödynnetään lähellä olevia jo paikannettuja WLAN-tukiasemia. Tällöin paikannus on hivenen epätarkempi. Lähes kaikki Suomen WLAN-tukiasemat on paikannettu ja uudet tukiasemat paikantuvat hyvin nopeasti tietokantoihin.

WLAN-signaaleja käytetään myös tarkempaan paikannukseen esimerkiksi rakennusten sisällä perustuen useiden tukiasemien signaalien vertailuun ja niiden pysyvään sijaintiin tunnetuissa paikoissa.