Sulautettu tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti.
Tulevaisuudessa pesukone saattaisi säätää itse itsensä pyykin laadun ja likaisuuden mukaan, terveyskeskuksen pääte tietää onko kotona asuva vanhus ottanut iltalääkkeensä tai lentokoneen moottori tilata varaosan itseensä seuraavalle lentokentälle.
Sanan taustaa
Sulautettu tietotekniikka on käännös englannin kielen ubiquitous computing termistä. Englannin ubiquitous-sana pohjautuu latinan ubique-sanaan, joka merkitsee kaikkialla. Kielitoimiston suosittama termi on kuitenkin jokapaikan tietotekniikka.
Ensimmäisen kerran nimitystä käytti Mark Weiser vuonna 1988. Kirjoitettuna hän käytti sitä Scientific American -lehdessä syyskuussa 1991 artikkelissaan The computer for the 21st century. Englanninkielisissä tietotekniikkakirjoituksissa se yleistyi 1990-luvulla.
Tietotekniikka-alan ammattislangissa siitä käytetään englanniksi myös nimitystä ubicomp tai ubiqcomp ja suomeksi nimitystä ubi.
Nimitykset ambient computing, calm technology, invisible computer ja pervasive computing tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Tieteellisessä tutkimuksessa näillä on kuitenkin syviäkin sävyeroja. Suomen kielessä sanoja läsnä-äly, älykoti ja hajautetut älykkäät ympäristöt käytetään yhtä lailla (ehkä väärinkin) synonyymisesti.
Samasta latinan sanasta on peräisin myös teologian oppisana ubikviteetti. Se tarkoittaa Kristuksen ruumiillista läsnäoloa kaikkialla. Tämä 900-luvulta peräisin oleva oppi on vaikuttanut muun muassa luterilaiseen ehtoollisoppiin.
Tietotekniikan kehitysvaiheet
Sulautetun tietotekniikan alku on alan kehityksen kolmannessa vaiheessa, jossa nimitys alun perin otettiin käyttöön. Nykyään tekniikan käytännön toteuttaminen alkaa olla mahdollista.
Yhden laitteen muuttuminen kiinteästä liikkuvaksi ei vielä edusta tätä tekniikkaa. Sovellukselta vaaditaan enemmän: sen ominaisuuksia ovat liikkuvuus, hajautus, mukautuvuus sekä se, että se on sulautettu johonkin ja että siinä on monen osan yhteistoimintaa.
Tietotekniikan kehitysvaiheita ovat
- 1. vaihe oli se, kun oli yksi suuri tietokone ja sillä monta käyttäjää
- 2. vaihe oli henkilökohtaiset tietokoneet, pc:t, jolloin oli yksi kone yhden ihmisen käytössä
- 3. vaihe on, kun hajautetut pienet laitteet viestivät tietoverkkojen kautta keskenään; yhdellä käyttäjällä on monta laitetta
- 4. vaihe on tietotekniikka, jossa on suuri määrä laitteita ja suuri määrä käyttäjiä.
Arjen tietoyhteiskunta
Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti lokakuussa 2005 hankkeen nimeltään arjen tietoyhteiskunta. Sen tuloksena on julkaistu ministeriön tulevaisuuskatsaus ja toimintaohjelma (30.6.2006). Katsausta on tarkoitus hyödyntää tulevalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja sitä tarjotaan myös tuleviin neuvotteluihin seuraavasta hallitusohjelmasta.
Uuden tekniikan arvellaan mullistavan ihmisten arkielämän, kun viestintäpalvelut ovat kaiken aikaa käytössä ja esineetkin osaavat viestiä keskenään.
On myös tärkeää, että ihmiset voivat luottaa uusiin palveluihin. Yksityisyyden suojaan, tietoturvallisuuteen ja ihmisten väliseen mahdolliseen epätasa-arvoon liittyvät riskit halutaan pitää hallinnassa. Ministeriö haluaa kehittää tietoyhteiskunnasta turvallisen ja tasa-arvoisen.
Ubiikki
Sulautetusta tietotekniikasta on puhuttu ja kirjoitettu lähinnä alan ammattilaisten kesken. He ovat kääntäneet englanninkielisen nimityksen myös ubiikiksi tai tuttavallisemmin ubiksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön kertoessa arjen tietoyhteiskunta -toimintaohjelmastaan mainittiin tiedotteessa sanat ubiikki ja u-strategia [2]. Kun seuraavan päivän sanomalehti käytti myös ubiikki-sanaa, monet suomalaiset kohtasivat ensi kerran tämän heille uuden sanan [4]. Keskustelupalstat saivat uuden aiheen: ”Mikä ihmeen ubiikki?”
Koska nimitys sulautettu tietotekniikka on kankea ilmaisu yhdyssanojen osana, jää nähtäväksi millaiseksi asiaan liittyvä sanasto muotoutuu. Käytetäänkö sanaa ubiikkiyhteiskunta, ubiikkiympäristö, ubi-business vai jotakin muuta?